Saturday, 19 June 2010

Tsagaan Mongol

Hytadiin heden tosgonoos hiisen survaljlagiin hesegees uzlee. Ooriin erhgui zurh shimshirlee.
Nilmasaa archin dahin ireerei geed udeh Mongol ahan duusee haraad ooriin erhgui l nulimas urslaa.
www.shinekino.mn deer bichleg ni baina lee.
Togoontomor haaniig Beejingees hoogdoj garahad Hytadiin omnod hesegt Mongol nutagtaa ireh zam ni haagdaj tend uldsen Mongolchuudiin ur udamiin amidarch baigaa tosgod yum bna.
Ergej ireed avaad yavna gesen ug yamar ih goridlogo uldeegeed yavsan bol. Tsohrongoo bartlaa huleesen baih daa.
J.Purev guain neg roman baidag daa. Sayahan unshij baisan yum neriig ni martchihaj.
Yaamaar ch yum be dee. Minii huseleer boldog bol ter humuusiig eh nutag Mongold ni avaachaad suurishuulchih yumsan.
Delhiid tarhsan olon Mongolchuud baidag yum bna lee.
Odoo uyed ene talaar sonsson ch toohgui humuus olon baidag biz dee.

Jangum

Yaasan balai kino ve. Eyereg taliih ni baatar ni aimaar noomoi. Daisan baigaag medseer baij l yum aa shuiduulchihii. Deer ni Jangum bol yamarch oogui hun. Yamarch sain hund baisan seremjilne gej neg yum baidagdaa. Noomoirch yavaad l buruu yumand gutgegdeed l yavj baihiin. Ooriigoo hamgaalahgui duugarch yadaad l... Esreg hed ni bol oorsdiigoo saihan avch garah yum aa. Guilgee uhaan saitai.

Mongolchuud bol shal oor tee.

Negent ehlesen yumiig duusgahaas.

Sunday, 13 June 2010

Hun bitgii huurch bail daa

Bi hudlaa yarij hun huurch bgaa humuust unen durgui. Ene minii bagaasaa olj avsan geriin humuujil.
Hudlaa yarij,hun huurch bolohgui gedegiig yas mahaaraa oilgoson hun. Aav mini bidniig hartsaaraa l humuujildeg bsan. Eej shig ugleed baihgui. Buruu yum hiisenee aaviinhaa hartsnaas l oilgodog bsan. Minii erh duu ch gesen aaviin hartsnaas hezee erhlej bolohoo meddeg bolchihson.
Minii eej bol bidniig erhluulehdee erhluulj, zemlehdee zemlej gardaj humuujilsen gej bi boddog.

Neg bagiin yavdal sanaanaas gardaguin. Namaig baga baihad 0.5iin harandaa ih hovor bsan.
Minii dund egchiin nogoo angiin ohin neg 0.5iin harandaa olood heniih ve geheer ni miniih geed avchihsiin. Ezen l garch irehgui baisiimoo. Tegtel ter ohin minii egchid helchihej. Minii harandaag olj ogson geed.Egch eejid heleed. Eej namaig zagnaad,zodood haranhui shono nadad ter 0.5iin harandaag atguulaad gargasan. Naad harandaagaa olson hund avaachij ogohoos naash chi minii huuhed bish geed.
Tas haranhui shono end tend nohoi hutsaldaad aimaar bsan. Gehdee eejiin mini ug buur aimaar bsan. Haranhuid garch biye zasahad aichine geed hani bolj gardag hun namaig tuner haranhuid hoogood garagahiig bodohod bi ih l buruu yum hiisen todorhoi.
Bi ter ailiin gadaa zondoo zogsson, haalgiig ni nudeed ohiniih ni nereer duudaad.
mash ih udaj baigaad hun garch irsen. Bi ter ohind ene minii harandaa bish geed uilaad ogson.

Gerluugee butsaj baihdaa bi yunaas ch aihgui harin bayartai bsan. Yagaad gevel bi gemee tsairuulchihsen, butsaad l eejiin huu.

ter yavdalaas hoish hezee ch hudlaa helj bgaagui. Medeej tom bolohiin hereer heregtei uyed hudlaa heldeg baisan l daa. Bi odoo hurtel geriihneesee olon naiz naraasaa gay gedegee nuuj hudlaa heldeg.

Minii anhnii gay naiz zalyy namaig araar tavij bsan. Bi ih zontei yum shigee. Zongooroo medsen bsan. Margaash ogloo ni manai surguuli deer irehed bi shuud helsen. Nadad unenee heleeree naizad ni chamaig uuchilah setgel bgaa shuu gej helj bsan.
Gehdee ter heleegui ee. Namaig medeh bolomjgui gej bodson baih. Teriig yag yavsaniih ni daraa tuunii namaig erguuleed baidag bsan hamgiin sain naiz ni ireed nadad buh uneniig helsen hentei haana yaaj gedegiig ni. Ooroo ter horoo nairuulchihaad sh dee.
Bi teriig sonsonguutaa ter hunees haritsaagaa taslasan. Minii hamag itgel nursan. Bi ter hund bolomj ogch baihad shuu dee.

Mongolchuud huniig uuchlah gedegiig oilgodoggui itgedegguidee ter yum uu esvel namaig hezee ch ergehgui gej aisandaa ter yum uu heleegui baih. Bi uuchlahad belen baisan shuu dee.

Bi hund itgelee aldahaas ih aidag. Bi her baragiin yuman deer setgeler unaad baidaggui.
Setgelee barij changa baij chaddag. Her baragiin yuman deer nugrahgui shuu dee.

Minii daraagiin naiz bas l namaig huursan.Zugeer l unenee helchih gesen heleegui bas . Gehdee bi bugdiig medsen. Hol gazar ajilaar ayvdag hun medeej ene ter yum bailgui l yaahav.
Ter bolgond l bi mederdeg bsan. Tiim medremjtei baih muuhai yum bna lee. Jiriineesee shal oor medremj orj ireed. Tegehed ter odor ter tsagt ter namaig huursan baidag.
Bi ternees bas l yavsan. Gehdee ter hun nadad denduu hairtai baisan uu esvel oor yum bsan uu heden jil nadad hariu nehehguigeer tuslaj bsand ni bayarladagiin.
Nanad sanhuugiin tal deer bainga tuslaj bsan. Buh zardaliig mini daadag bsan. Gehdee ooroo huseeed shuu dee. Gehdee untarsan setgel tiim yuman deer sergedeggui l yum bna lee.

Dahiad l neg zalyy. Bogino hugatsaand l daa.. Gehdee bi ooroo yavsan l daa. Ter nadad sain baisan esehiig bi medehgui. Todorhoi shaltgaanaar ter oor humuustei yavdag l bsan. Bi huleen zovshoordog bsan. gehdee sogtohooroo bi bishee. ali hediin zodoldood ehlechihdeg bsan.
Hamgiin suuliin udaagiin zodoltolt arai l dendchihsen bsan. Bi ih haramsaj yavdagiin terendee.
Bi uuchilalt guisan, oor ulsad ochihson baih daa. Namaig gargaj ogoh gej irsen yum.
Bi ih bayartai bsan zodoon tsohionii talaar ch bodoogui bsan. Getel bolchihson bsan.
Hamgiin uyarmaar yum ni namaig ih gemshij baihad ter nadaas bas uuchlalt guisan ni.

Suulchiin naiz zalyy. yoooyo bodohoor uur huremeer. Bi ternii aav shig l bsan. Yum yumiig zaaj surgana. nadaas ah hun l dee. Yumaa aimaar nuuna.
Minii utsan deerees hunii dugaar hulgailj avna. minii messagiig nuutsaar shalgana.
Minii utsan deerees humuusiin dugaariig ustgana. Yer ni bol setgel horj bsan l daa.
neg kachin yumtai untahiin tuld namaig aimaar evgui baidald oruulj baisiin. Huniig orovdoj tsug baij bolohgui gedegiig l sain oilgoloo.
Nadaas salmaar bna zail geed l hoodog bsan. shal hudlaa l daa ter ni.
Bi ch salna gechihsen bsan. Bi tuuntei neelttei haritsaj bsan suuliin uyed. neg gert bgaagaas bish tus tusiin zamaar yavj bsan.
namaig genet yavahad ter tsochirdoj huleej avsan l daa. Getel minii utasnaas hulgaij avsan dugaar luu zalgaad huntei uulzsan baihiin.
Bi demii hun shuu gej helj bsan l daa.

Getel nogoo hun ni nad ruu messangeraar buhnee heleed. Zuger ch ugui haritsuulalt hiichsen chamtai dahiad uulzmaar bna ene ter geed.

Minii huvid odoo bolson hangalttai. Hamgiin gol ni oor humuustei untsandaa bish. Untaagui hevteegui, namaig l goochilj eldeveer heleed baisand ni bgaa yum. Bi heleed l gardag bsan.
Ter yanhan hurtel avsan l bsan. Arai ch zalyy hun baij gej l bodson.


ter hun nadad odoo hamaagui ee. Bi ih azgui hun yum oo. nadtai uchirsan bolgon namaig huurch baidag. Naiz nar ch gesen oor humuustei huivaldaj hudlaa yaridag l yum bna lee.

Bi hudlaa yarihiig l tevchij chaddaggui. Zarimdaa yaah gej iim humuujiltei bolov oo gej ooriigoo zuheh yu.
HUn hudlaa yarisang medeheer setgeleer ih unah yumaa. Itgel aldarchihdag yum uu yaadagiin martaj chadahgui yum.Oor busadaar bol bi her baragtai yumand nugarch unahgui shuu.
Yaaval ch deer yum dee. Duhan deer bicheed naachihdag ch yum uu. Hudlaa yarisanaas unenee heleerei geed. Humuus ch oilgohui l baih daa. Ochuuhen jaahan huuralt ch gesen tom zuil gedegiig za buu medee yaaltai ch bilee. Mongolchuud mini denduu ih hudlaa yarih yum daa.
Olon IDtai hudlaa bultreed bgaa humuust bolo yum boodhgui bgaa sh dee. horgui hudlaa geh yum uu daa. azaartaad baidagiin ted nar.kkkkkkk